Vanhuspalvelut suunniteltava kokonaisuutena

Vanhustenhuolto on tärkeä asia. Suomi ikääntyy. Yhteiskuntamme arvo mitataan siinä, miten pystymme huolehtimaan ikäihmisistä.

Suomessa ikäihmisten palvelujen ongelmana on ollut pirstaleisuus ja se, että asiakkaita juoksutetaan monella luukulla. Palveluita ei olla suunniteltu ihminen vaan järjestelmä edellä. Nyt on tärkeää, että palveluita uudistetaan siten, että asiakas säilyy koko ajan palvelun keskiössä, sillä hän on se, kuka palvelua tarvitsee. Pohjois-Savon hyvinvointialueella ikäkeskuksen neuvontapalvelu on askel oikeaan suuntaan.

Tämä pirstaleisuus on näkynyt myös vanhuspalvelujen uudistuksissa kuten hoitajamitoitus. Vaikka uudistuksella pyrittiin hyvään, on lopputulos ollut osin jopa heikennys ikääntyneiden palveluihin. Esimerkiksi tehostetun palveluasumisen paikkamäärät ovat paikoin laskeneet samalla, kun palvelun tarvitsevia vanhuksia on entistä enemmän. Tämä on ollut osaltaan vaikuttamassa erikoissairaanhoidon ruuhkautumiseen, sillä meillä ei ole riittävästi oikean tasoista hoitoa ikääntyneille.

Tulevien vuosien haaste tulee olemaan myös hyvinvointialueiden ja kuntien välinen yhteistyö. Monet tilat jäävät kuntien hallintaan kuten myös esimerkiksi liikunta- ja kulttuuripalvelut. Sosiaali- ja terveyspalvelut taas ovat hyvinvointialueen vastuulla. Nämä täytyy pystyä sovittamaan saumattomasti yhteen siten, että kokonaisuutta tarkastellaan asukkaan näkökulmasta. Kuntalaisen kannalta tärkeää on se, että palvelua on saatavilla, ei kuka sen järjestämisestä vastaa.

Ensi hallituskaudella on tärkeää, että vanhusten palveluja uudistetaan kokonaisvaltaisesti ja ihminen keskiössä hallinnon sijasta. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat laaja kokonaisuus, ja se tulee myös huomioida ikääntyneiden palveluissa.