Velkaantuminen täytyy saada hallintaan
Suomen valtionvelka on kasvanut huolestuttavasti ja kiinnittänyt myös hallituksen ulkopuolisten tarkkailijoiden huomion. Muun muassa talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja, professori Jouko Vilmunen on nostanut esiin huolen velkaantumistahdista sekä valtion alijäämistä. Hallituksen holtittomasta talouden pidosta on huomauttanut myös Valtiontaloudellinen tutkimuslaitos VATT, joka vuoden 2023 budjettia koskevassa lausunnossaan moittii hallituksen toimia velkaantumisen hillitsemiseksi.
Velkaantumisen puolustajat hallituksessa usein huomauttavat, että Suomen velkataso suhteessa bruttokansantuotteeseen on EU:n keskitasoa. Velan määrä ei kuitenkaan yksistään ole ongelma vaan suunta, johon olemme menossa. Suomessa väestö ikääntyy Euroopan nopeinta vauhtia ja ikäsidonnaisten menojen ennustetaan kasvavan voimakkaasti. Tarvitsemmekin vahvaa taloutta ja alhaista velkasuhdetta, jotta voimme taata hyvinvointivaltion palvelut myös tulevaisuudessa.
Valtaosa taloustieteilijöistä puoltaa velkaantumista kun sillä toteutetaan niin kutsuttua vastasyklistä suhdannepolitiikkaa. Tämä tarkoittaa, että muun kansantalouden ajautuessa taantumaan valtiolla on varaa elvyttää, jolla voidaan estää taantuman syventyminen ja esimerkiksi konkurssiaalto. Vastaavasti taas kansantalouden kasvaessa valtio voi supistaa menojaan, jolla voidaan hidastaa talouden ylikuumenemista.
Tässäkin suhteessa hallituksen velkapolitiikka on epäonnistunutta. Suomen talous on toipunut muun Euroopan mukana koronan aiheuttamasta taantumasta, mikä tarkoittaa, että valtion olisi pitänyt pystyä pienentämään velkasuhdetta. Venäjän hyökkäysota Ukrainassa ja energiakriisi ovat luonnolliset vaatineet valtiolta panostuksia, mutta velkaantuminen ja alijäämät ovat alkaneet jo tätä ennen. Tämänhetkinen maailman tilanne puoltaakin huolellista taloudenpitoa, sillä epävakaina aikoina talouspolitiikan pitää olla vakaata ja suunnitelmallista.
Velkaantuminen vaikuttaa jo konkreettisesti myös valtionbudjettiin korkomenojen kasvun myötä. Velan hoitokulut uhkaavat lähes kaksinkertaistua yhteensä 1,5 miljardiin euroon, mikä on jo enemmän kuin valtion menot ammatilliseen sekä lukiokoulutukseen.
Suomi tarvitsee nyt vastuullista ja vakaata talouspolitiikkaa. Se tarkoittaa, että emme elä yli varojemme ja velkaantuminen saadaan hallintaan. Tämä tuntuu olevan selvää kaikille muille paitsi istuvalle hallitukselle. Tulevan hallituksen tärkein tehtävä on huolehtia, että velkaantuminen saadaan kuriin, sillä tasapainoisen talouden avulla voimme huolehtia hyvinvoinnista ja turvata hyvinvointivaltion myös tulevaisuudessa.
Sakari Pääkkö
valtiotieteiden kandidaatti (kansantaloustiede)
kaupunginvaltuutettu
kansanedustajaehdokas (kok.)