Vappuhe 1.5.2026 Kuopion torilla

Hyvät kuopiolaiset,

vappu on työn juhla. Se on päivä, jolloin muistetaan, että hyvinvointi ei synny tyhjästä — se syntyy siitä, kun ihmiset pääsevät aamuisin töihin, kun yritykset voivat kasvaa ja palkata lisää väkeä, kun nuori saa ensimmäisen työpaikkansa.

Arvoisat kuulijat,

Suomi on pieni avotalous maailman myrskyisässä meressä. Kun Saksassa autoteollisuus sakkaa, tuntuu se suoraan meidän vientiteollisuutemme tilauskannassa. Kun Euroopan suvereniteettia haastetaan, heittää se varjon juuri Suomen päälle — sillä me olemme EU:n ja Naton ulkorajavaltio.

Meille suomalaisille ei riitä, että olemme yhtä hyviä kuin muut. Tässä maailmanpoliittisessa hetkessä meidän täytyy olla parempia. Varautumisemme tulee olla huippuluokkaa. Turvallisuudesta on pidettävä huoli — sekä sisäisestä että ulkoisesta.

Siksi onkin tärkeää, että hallitus on heikon julkistalouden vaikeina aikoina pitänyt turvallisuuden merkityksen kristallin kirkkaana. Kun Venäjä ohjasi siirtolaisia järjestäytyneesti Suomen itärajalle hybridivaikuttamisoperaationa, hallitus toimi nopeasti ja päättäväisesti. Itäraja suljettiin — ja se myös pysyy suljettuna, niin kauan kuin uhka jatkuu. Puolustusmenoja nostetaan kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta — tämä on historiallinen päätös. Jatkamme myös Ukrainan määrätietoista tukemista heidän taistelussaan Venäjän raakalaismaista hyökkäyssotaa vastaan.

 Arvoisat kuulijat,

Itä-Suomi on kantanut Venäjän hyökkäyssodan taakkaa enemmän kuin moni muu alue Suomessa. Esimerkiksi meillä Pohjois-Savossa Venäjän hyökkäys Ukrainaan sulki Saimaan kanavan — keskeisen vientiväylämme. Vaihtoehtoiset kuljetusreittimme kuten Savon rata on tämän seurauksena ennätyksellisen täynnä. Olemme tilanteessa, jossa kuljetuksia on enää vaikea sovittaa kuormitetulle rataverkollemme

Mutta Orpon hallitus ei jättänyt Itä-Suomea yksin. Viitostien uudistaminen Leppävirran ja Kuopion välillä on Suomen suurin yksittäinen tiehanke tällä vaalikaudella, ja yhdessä uuden varalaskupaikan rahoituksen kanssa kokonaissumma ylittää 200 miljoonaa euroa. Savon radan 40 miljoonan euron panostus on päänavaus, jolla voidaan tehdä kriittisimpiä korjauksia. Nämä ovat konkreettisia euroja — ei korulauseita.

Edellinen Marinin hallitus nosti kyllä Itä-Suomea esille puheiden tasolla. Mutta pelkkä visiotyö ei kanna — tarvitaan myös konkretiaa. Sitä on tällä hallituskaudella saatu.

Itä-Suomen kannalta onkin tärkeää, että tämä linja jatkuu myös ensi vaalikaudella. Meille Pohjois-Savossa erityisen tärkeää on saada kasvatettua Savon radan rahoitusta. Meidän kansainvälistä huippuamme olevat vientituotteemme eivät riitä, jos niitä ei saada rahdattua satamiin ja sieltä maailmalle. Toimivat liikenneyhteydet ja saavutettavuus ovat alueemme elinehto. Tämä vaati päättäjiltä yhteistyötä yli puolue- ja maakuntarajojen, sillä odottamalla nämä asiat eivät tapahdu.

 Arvoisat kuulijat,

Suomen talous ei ole elpynyt niin nopeasti kuin toivoimme. Epävarmuus ja toistuvat kriisit ovat syöneet kasvun eväät alkuunsa. Tämä on johtanut julkisen talouden vakavaan tilanteeseen, jossa alijäämät ovat kasvaneet. Kattoa korjataan nyt sateella — mutta korjata se täytyy, jotta hyvinvointiyhteiskunta voidaan säilyttää tuleville sukupolville.

Orpon hallitus on tehnyt mittavan sopeutusurakan: yhteensä kymmenen miljardin euron tasapainottamistoimet. Puntti ei ole tutissut. Eikä talouden sopeutusta ei olla jätetty puolitiehen.

Samaan aikaan olemme saaneet kuulla opposition jatkuvaa kritiikkiä ja vastustusta lähes jokaista hallituksen sopeutustoimea kohtaan. Omia, uskottavia vaihtoehtoja ei sieltä suunnalta ole kuitenkaan tarjottu. Esimerkiksi SDP ei ole kertonut, mistä se itse tämän kokonaisuuden olisi säästänyt. Sen sijaan he ovat käyttäneet energiansa Suomen talouden manailuun ja hallituksen haukkumiseen. Ajassa, jolloin pitäisi rakentaa uskoa parempaan huomiseen, oppositio on valinnut valittamisen ja kaiken vastustamisen tien. Valittamisen sijaan nyt tarvitaan kuitenkin ratkaisuja.

Valtavista sopeutuksista huolimatta hallitus on pitänyt kirkkaana mielessään, mistä Suomen kasvu syntyy: työstä ja yrittämisestä.

Tällä vaalikaudella työnverotusta on kevennetty yli 1,5 miljardilla eurolla — ja valtaosa kohdistuu pieni- ja keskituloisille suomalaisille. Yli 65-vuotiaiden työtulovähennystä on kasvatettu, jotta myös eläkeläisen kannattaa tehdä töitä. Kotitalousvähennystä parannetaan. Yritysten kynnystä uuden työntekijän palkkaamiseen on madallettu. Paikallinen sopiminen on mahdollistettu kymmenille tuhansille yrityksille. Turhia normeja on karsittu ja lupaprosesseja nopeutettu.

Yhdeksi yritysten kasvun pullonkaulaksi on alkanut rahoituksen saatavuus — pankit ovat kiristäneet lainanmyöntöään ja se näkyy erityisesti meillä Itä-Suomessa. Hallitus selvittää nyt pankkisektori­sääntelyn keventämistä, jotta yritysten kasvu ei pysähdy rahoituksen puutteeseen.

 Arvoisat kuulijat,

Suomen kasvun mahdollisuuksia rakennetaan täällä alueilla — kunnissa ja kaupungeissa kuten meillä täällä Kuopiossa. Ulkomaista investointia ei saada Suomeen, jos meillä ei ole osaavaa työvoimaa, ajantasaisia kaavoja, sopivaa tonttia ja sujuvaa luvitusta. Meillä täällä Kuopiossa nämä seikat ovat uuden strategiamme kärjessä.

Emme voi antaa yhdenkään hankkeen jäädä lupaprosessien rattaisiin. Tonttitarjontaa on kyettävä lisäämään nopeasti ja kaavoituksemme on oltava joustavaa.

Samoin kaupunkimme menestys vaatii osaavaa työvoimaa. Onkin hienoa, että meillä on täällä loistavaa korkeakouluopetusta ja tutkimusta. Korkea osaaminen ei kuitenkaan synny ilman vahvoja perustaitoja, joiden hallinnassa on tällä hetkellä paikoin vakavia puutteita. Jopa joka viides peruskoulun päättänyt ei esimerkiksi osaa lukea riittävällä tasolla. Tähän on saatava muutos. Siksi perusopetukseen lisätään tällä vaalikaudella 200 miljoonaa euroa, kohdennettuna nimenomaan esimerkiksi perustaitojen hallintaan.

Arvoisat kuulijat,

Heikko taloustilanne koskettaa monia, mutta erityisesti minua huolestuttaa nuorten tilanne. Nuorisotyöttömyys on noussut liian korkealle. Suomi tarvitsee menestyäkseen etenkin nuorten uskoa ja luottamusta tulevaisuuteen.

Hallituksen kehysriihessä päätetty nuorten työllistymissetelin kasvattaminen on yksi konkreettinen vastaus tähän. Yhteensä 50 miljoonaan euron panostuksella valtio maksaa yritykselle puolet nuoren palkasta puoleksi vuodeksi, kun yritys palkkaa vähintään puoli vuotta työttömänä olleen nuoren. Se on mahdollisuus — nuorelle, yritykselle ja Suomelle.

 Arvoisat kuulijat,

Ensi kevään vaaleissa valitaan Suomen suunta. Valitaan, rakennetaanko kasvua vai lisätäänkö velkaa. Valitaan, palkitaanko työn teosta vai verotetaanko entistä rankemmin.

Silloin ei ratkaisuksi riitä opposition visioton valitus ja jämähtänyt jupitus. Tarvitsemme nyt näkymän parempaan. Kokoomus haluaa olla rakentamassa Suomea, jossa työ kannattaa. Suomea, joka on turvallinen meistä jokaiselle. Suomea, jossa jokainen meistä voi uskoa tulevaan.

Hyvää vappua!